Ennusteita syövän ilmaantuvuuden muutoksista tarvitaan, kun suunnitellaan hoitoon tarvittavien sairaalapaikkojen, laitteiden ja henkilökunnan määrää. Ennusteiden avulla voidaan myös arvioida syöväntorjuntamenetelmien tuloksellisuutta.
Karri Seppä
Terveydenhuollon suunnitteluun ja resursointiin tarvitaan luotettavia tietoja tulevien vuosien tautitaakasta. Syövän ilmaantuvuuden tulevaa kehitystä koskevat ennusteet ovat tarpeellisia, kun suunnitellaan hoitoon tarvittavien sairaalapaikkojen, laitteiden ja henkilökunnan määrää. Ennusteet ovat hyödyllisiä myös siksi, että niiden avulla voidaan kohdentaa toimia syövän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen sekä arvioida erilaisten syöväntorjuntamenetelmien tuloksellisuutta.
Suomen Syöpärekisterissä on tehty syövän ilmaantuvuutta koskevia ennusteita useaan otteeseen ja eri menetelmien tuottamien menetelmien osuvuudesta on runsaasti kokemusta. Seuraavassa esitetyt ennusteet on tehty Nordpred-tilasto-ohjelmalla [1, 2].
Iäkkäiden potilaiden määrä
Tuoreen ennusteen mukaan miesten syövän ikävakioitu ilmaantuvuus pysyy suunnilleen ennallaan tulevina vuosina ja naisten syövän ilmaantuvuus kasvaa hieman (kuva 1). Vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus pysyisi suunnilleen ennallaan, vuonna 2030 todettaisiin noin 11 000 syöpää enemmän kuin vuonna 2013.
Uusien vuotuisten syöpätapausten määrä ylitti Suomessa 30 000:n rajan vuonna 2012. Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2030 todetaan yhteensä noin 43 000 uutta syöpää koko maassa, ja niistä arviolta 23 000 miehiltä ja 20 000 naisilta. Kaiken kaikkiaan miesten syöpätapausten määrä kasvaa 37 prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna ja naisten 29 prosenttia.
Tapausmäärien voimakas kasvu johtuu siitä, että väestömäärä kasvaa huomattavasti vanhimmissa ikäryhmissä, joissa on suurin riski sairastua syöpään. Väestömäärän kasvu vanhimmissa ikäryhmissä johtuu puolestaan siitä, että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja keskimääräinen elinikä pitenee.
Tapausmäärän odotetaan kasvavan vain yli 65-vuotiailla (kuva 2). Alle 65-vuotiailta todettujen syöpien määrä puolestaan vähenee hieman. Suurten ikäluokkien vaikutus näkyy selvästi 65–74-vuotiailta löydettävien syöpien määrässä. Ennusteen mukaan vuosittainen tapausmäärä kasvaa 23 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, mutta kääntyy tämän jälkeen laskuun. Yli 75-vuotiaiden vuotuisen tapausmäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuodesta 2013 vuoteen 2030.
Miesten syövän ilmaantuvuuden kehitykseen vaikuttaa paljon se, miten eturauhassyövän ilmaantuvuus muuttuu. Ennusteessa oletetaan, että sen ilmaantuvuus pysyy kaikissa ikäryhmissä vuosien 2009–2013 tasolla (kuva 3). Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli korkeimmillaan vuosina 2004–2005, ja nyt sen ilmaantuvuuden odotetaan palaavan lähelle sitä kehityslinjaa, jossa se oli ennen PSA-testin käytön lisääntymistä.
Mikäli kaikkien syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus pysyisi vuosien 2009–2013 tasolla myös tulevaisuudessa, miesten syöpien määrät kasvavat 38 prosenttia ja naisten 18 prosenttia. Naisten tapausmäärien ennustetaan kuitenkin kasvavan selvästi tätä enemmän eli 29 prosenttia, koska ennusteiden mukaan naisten riski sairastua ihosyöpään sekä yli 75-vuotiaiden naisten riski sairastua rintasyöpään kasvavat selvästi.
Useimpien syöpien tuleva kehitys noudattaa aikaisemmin havaittuja suuntauksia (taulukot 1–2, kuvat 3–4). Miesten keuhkosyöpä harvinaistuu yhä selvästi, kun taas naisten keuhkosyövän ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan vielä jonkin verran. Vuonna 2030 todettaisiin siten naisilta yli 1 200 keuhkosyöpää, mikä olisi vajaa 700 vähemmän kuin miehillä. Ihosyövät ovat yleistyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana, ja niiden ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan edelleen. Ihosyöpiä todetaan vuosittain jo enemmän kuin paksu- ja peräsuolen syöpiä.
Tapausmäärien kasvu merkitsee sitä, että syöpä vaatii yhä suuremman osan terveydenhuollon voimavaroista. Lisää voimavaroja tarvitaan diagnostiikan lisäksi syövän aktiivi- ja tukihoitoihin, hoidon aiheuttamien komplikaatioiden hoitoon, palliatiiviseen hoitoon ja seurantaan.
Yhä useamman sairaus
Pelkkä tapausmäärien kasvu ei kerro koko totuutta tulevaisuuden työtaakasta. Huonon ennusteen syövät, kuten keuhkosyöpä, mahasyöpä ja ruokatorven syöpä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Yhä suurempi osa syövistä on parannettavissa. Myös parantumatonta syöpää sairastavien potilaiden elinaika pitenee, kun hoidot kehittyvät.
Yhä vanhempien tai useiden perussairauksien rasittamien potilaiden aktiivinen hoito on mahdollista. Toisaalta ikääntyneiden tai heiveröisten potilaiden syövänhoito kuormittaa terveydenhuoltoa enemmän kuin perusterveiden ja työssäkäyvien potilaiden hoito.
Vuoden 2030 lopussa arvioidaan olevan elossa noin 73 000 syövän sairastanutta miestä ja 65 000 syövän sairastanutta naista, joiden sairastumisesta on kulunut alle viisi vuotta. Nämä potilaat tarvitsevat runsaasti erikoissairaanhoidon resursseja syövän hoidon ja seurannan vuoksi. Vuoden 2013 potilasmääriin verrattuna elossa olevien syöpää sairastavien miesten määrä kasvaa 46 prosenttia ja naisten 29 prosenttia. Erityisesti suurenee yli 75-vuotiaiden syövän sairastaneiden määrä, johon ennustetaan kasvua miesten osalta 110 prosenttia ja naisten osalta 100 prosenttia.
Syövät liittyvät kiinteästi yksilön elämäntapaan, käyttäytymistottumuksiin ja elinympäristön piirteisiin. Osa syövistä voidaan ehkäistä, ja syöpien kehitystrendejä on mahdollista muuttaa.
Syöpätutkimuksen seuraavien vuosikymmenien keskeiset haasteet eivät ole muuttuneet: edelleen on tärkeä löytää syövän syitä ja kehittää menetelmiä syövän varhaiseen toteamiseen. Yhteiskunnan päättäjien haasteeksi jää löytää ne keinot, joilla voidaan tehdä elinolot turvallisemmiksi ja tukea väestöä muuttamaan elintapojaan paremmin terveyttä edistäviksi.
Syöpä on hyvin tavallinen tautiryhmä, ja se on tuttu joka suvussa. Yhä harvempi kuitenkin kuolee syöpään (kuvat 1, 5–6). Ennusteiden mukaan miesten ikävakioitu kuolleisuus pienenee 13 prosenttia ja naisten seitsemän prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2030. Miehillä keuhko-, eturauhas- ja mahasyövän aiheuttama kuolleisuus pienenee edelleen. Naisten kuolleisuus rinta-, munasarja- ja mahasyöpään sekä non-Hodgkin-lymfoomaan pienenee, mutta kuolleisuus keuhkosyöpään kasvaa.
Toukokuussa 2006 tehdyssä gallupissa noin joka neljäs suomalainen piti syöpää erittäin pelottavana tautina, mutta tulevaisuudessa pelottavuus todennäköisesti vähenee. Jo nyt syövän pelottavuus on harvinaisinta pitkälle koulutetun väestön mielissä: oikea tieto vähentää tuskaa.
Taulukko 1. Miesten yleisimpien syöpien lukumäärä ja ikävakioitu ilmaantuvuus vuosina 2013 ja 2030.
Viitteet
[1] Møller B, Fekjær H, Hakulinen T ym. Prediction of cancer incidence in the Nordic countries up to the year 2020. Eur J Cancer Prev 2002; 11 (Suppl 1): 1–96.
[2] Møller B, Fekjær H, Hakulinen T ym. Prediction of cancer incidence in the Nordic countries: Empirical comparison of different approaches. Stat Med 2003; 22: 2751–66.
Osa syövistä on kuitenkin yhä sellaisia, että niitä on erittäin vaikea parantaa. Tällaisia syöpiä ovat muun muassa keuhkojen, maksan, sappirakon ja haiman syövät. Haimasyöpään sairastuneista potilaista vain viisi prosenttia elää viisi vuotta syövän toteamisesta. Uudenaikaisten hoitojen avulla myös levinnyt syöpä voidaan pitää jonkin aikaa kurissa ja elossaololuvut paranevat, vaikka potilas lopulta kuoleekin syöpään. Maksa-, sappirakko- ja haimasyövässä yhden vuoden elossaololuku onkin parantunut huomattavasti, mutta keuhkosyövässä ennuste on parantunut vain hieman kahden viimeisimmän vuosikymmenen kuluessa (kuva 4).
Syöpäpotilaiden elossaololuvut vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, onko syöpä levinnyt, kun se todetaan. Niiden potilaiden ennuste on parempi, joiden syöpä on todettu paikallisena, koska tällöin on usein mahdollista poistaa koko syöpäkasvain leikkauksella.
Erot voivat olla hyvinkin suuria. Huonomaineiset ihomelanoomat todetaan nykyisin pääasiassa ohuina ja paikallisina kasvaimina, jolloin leikkaus parantaa potilaan. Paikallisena todettua ihomelanoomaa sairastavien viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on 96 prosenttia. Jos syöpä todetaan levinneenä, elossaololuku on enää vain 46 prosenttia. Keskimääräisesti suhteellisen huonoennusteista mahasyöpääkin sairastavien viiden vuoden elossaololuku on 64 prosenttia, kun syöpä todetaan paikallisena.
Rintasyöpä on esimerkki sairaudesta, jossa levinnyttä tautia sairastava potilas elää tehokkaiden hoitojen ansiosta huomattavan pitkään. Paikallista rintasyöpää sairastavien viiden vuoden elossaololuku on peräti 99 prosenttia. Jos tauti on todettaessa levinnyt, viiden vuoden elossaololuku on 83 prosenttia.
Paikallisena todettua eturauhassyöpää sairastavien viiden vuoden elossaololuku on 102 prosenttia. Toisin sanoen potilaiden kuolleisuus on vähäisempää kuin samanikäisten miesten. Potilaiden matala kuolleisuus johtuu siitä, että paikallisista syövistä monet on löydetty PSA-testauksella ja testatuilla miehillä on keskimääräistä terveellisemmät elintavat.
Nuoret potilaat selviävät melkein kaikista syövistä paremmin kuin iäkkäät. Poikkeuksena oli vielä 1970-luvun alussa leukemia, jota sairastavien alle 15-vuotiaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli alle 10 prosenttia ja yli 45-vuotiaiden reilut 20 prosenttia. Tämä poikkeus selittyy sillä, että lapsilla oli enemmän leukemian huonoennusteista akuuttia muotoa kuin aikuisilla.
Samaa syöpää sairastavien elossaololuvuissa ei yleensä ole suuria eroja sukupuolen mukaan (kuva 1). Suurimmat erot ovat aivojen ja keskushermoston kasvaimissa sekä keuhkosyövässä, joissa naisten ennuste on parempi kuin miesten. Aivojen ja keskushermojen kasvaimien osalta naisten huomattavasti parempi ennuste johtuu siitä, että naisilla todetuista kasvaimista selvästi suurempi osa on hyväennusteisia meningeoomia miesten kasvaimiin verrattuna.
Sosiaalinen asema vaikuttaa myös jonkin verran syöpäpotilaan ennusteeseen: hyvin toimeentulevat ja hyvin koulutetut selviävät lähes kaikista syövistä hieman paremmin kuin alimpaan sosiaaliryhmään kuuluvat ja vain vähän koulua käyneet [2, 3].
Eri tavoilla hoidettujen potilaiden elossaololuvuissa on suuria eroja, mutta niistä ei voi tehdä suoria päätelmiä eri hoitotapojen paremmuudesta. Parhaimpia hoitotuloksia saadaan laajimmilla hoidoilla, jotka soveltuvat nimenomaan sellaisille potilaille, jotka voidaan todennäköisimmin parantaa. Näiden potilaiden kunnon pitää myös olla riittävän hyvä, jotta se kestää hoidon rasitukset. Parhaimmillaan – esimerkiksi paikallisina todetuissa ja laajalla leikkauksella hoidetuissa kohdunkaulan syövissä – suhteellinen eloonjääminen oli jo 1960-luvun lopulla sata prosenttia [4].
Eri hoitolaitoksissa ja eri maissa saavutettujen elossaololukujen suuret erot johtuvat usein siitä, että potilaat ovat erilaisia. Vertailukelpoisissa aineistoissa suomalaisten potilaiden elossaololuvut ovat Euroopan ja samalla koko maailman huipputasoa [5].
[1] Dickman PW, Hakulinen T, Luostarinen T ym. Survival of cancer patients in Finland 1955–1994. Acta Oncol 1999; 38 (Suppl 12): 1–103.
[2] Auvinen A, Karjalainen S, Pukkala E. Social class and cancer patient survival in Finland. Am J Epidemiol 1995; 142: 1089–102.
[3] Pokhrel A, Martikainen P, Pukkala E, Rautalahti M, Seppä K, Hakulinen T. Education, survival and avoidable deaths in cancer patients in Finland. Brit J Cancer 2010; 103: 1109–14.
[4] Hakulinen T, Pukkala E, Hakama M, Lehtonen M, Saxén E, Teppo L. Survival of cancer patients in Finland in 1953–1974. Ann Clin Res 1981; 13 (Suppl 31): 1–101.
[5] Allemani C, Weir HK, Carreira H ym. Global surveillance of cancer survival 1995-2009: analysis of individual data for 25,676,887 patients from 279 population-based registries in 67 countries (CONCORD-2). Lancet 2015; 385: 977–1010
Syöpäjärjestöjen palvelut on tarkoitettu kaikille syöpään liittyvistä asioista pohtiville. Tukipalvelut auttavat myös arjen kriiseissä.
Chat-keskustelu
Voit chattailla syöpään erikoistuneen sairaanhoitajan kanssa – Syöpäjärjestöjen chat-palvelu on saatavilla kaikkisyovasta.fi -sivustolla klo 9-15.
Lue lisääMaksuton puhelinneuvonta
Neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 19414. Hoitaja vastaa puhelimeen maanantaisin ja torstaisin klo 10-18 sekä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-15. Palvelu on maksuton.
Lue lisääAlueelliset palvelut
Etsi lähin alueyhdistys tai valtakunnallinen järjestö, joka auttaa sinua eteenpäin, kun tarvitset tukea ja apua.
Lue lisää